ÄMMÄLÄN-MATTILAN KYLÄSANOMAT 4/2005

Pysähdytään tähän ja luodaan yleissilmäys Kärpäsnevan peltoaukeisiin. Tämä on vanhaa järvenpohjaa, ja keväisin täällä saattaa nousta sellaiset tulvat, että tässä pystyy soutamaan ja pyytää pellonojista katiskoilla kutuhaukia.

Tärkeämpää on kuitenkin se, että tämä alue on kuuluisa LINTU ALUE. Keväisin tänne saapuu noin 50 eri lintulajin edustajia, viimekeväänäkin tänne pysähtyi suuria hanhiparvia, joutsenia, kurkia; kevään tulon ensi merkkinä tällä kun työhtöhyypät alkavat soidinhuutonsa.

Kylätoimikunta on nyt ottamassa tämän alueen matkailulliseen käyttöön. Osan maista omistaa naapurikylän isäntä, ja hän on rakentanut tuolla puskan takana olevan pienen Kärpäslammin rantaan ihan omin kustannuksin lintutornin, ja hän on antanut meille luvan viedä sinne tänne tulevia matkailijaryhmiä.

Bongarit ovat hyvin kiinnostuneita tämän alueen linnustosta, ja kylätoimikunnan sisällä pohditaankin, kuinka parhaiten voisimme heitä palvella. Etsimme paraikaa sopivia latoja, jotka voisi kunnostaa yöpymistarkoitukseen. Ladon omistaja saisi tietysti vuokratuloja.

Mutta jatketaan matkaa: Tulemme ydin Ämmälään ja edessämme on Ämmälän vanhin talo, isännyys on jatkunut samalla suvulla yli 200 vuotta. Päärakennus on museoviraston suojeluksessa.

Hiukan syrjemmällä on laulaja Anne Mattilan ja hänen kahdeksan sisaruksensa kotitila.

Kun nyt jatkamme matkaa kylän eteläpäähän huomaamme, että pellot ovat viljelyksessä, ja kohta oikealla on kylämme poroaitaus.

Nyt nousemme Hämeenkankaan jatkona olevalle Pohjankankaalle.Kylämme länsilaidalla sijaitsee Pohjankankaan-Kauhanevan kansallispuisto.
Menimme mukaan Pohjanmaalle perustettuun Länsi-Suomen matkailu ry:hyn, ja sitä kautta saimme koulutusta, alkuopastusta, kannustusta ja mainostusta. Ideamme on tarjota luontomatkailijoille nuotiolla tehtyä ruokaa oman kylän tuotteista, meiltä siis löytyy mm. perunat, juurekset, kananmunat ja maidot. Metsästä hyödynnämme marjat ja sienet. Näin saamme tuloja myös naisille.

Tarvitsimme oman paikan matkailukeskuksellemme, ja niin löytyi vanha soramonttu, jota ei oltu liitetty kansallispuistoon. Tänne sitten Kauhakorven Erämiehet rakensivat kodan ja ladon yhteiseen käyttöön. Teimme tämän Leader hankkeena ja hakijoina olivat myös Ämmälän maamiesseura ja Kauhakorven Erämiehet, jotka ovat aina luvanneet auttaa meitä ja huolehtia kodasta.

Lanttalaureen palvelut ovat paras esimerkki yhteistyöstä. Tilauksen saatuamme katsomme, kuka ehtii tekemään ruuat, kuka leipoo, kuka kuorii vihannekset, kuka ehtii tarjoiluun ja loppusiivoukseen. Koska mukana on noin 15 naista ja meidän Jaakko joka on erikoistunut , kalan valmistukseen, aina on joitakuita , jotka ehtivät palvelemaan. Yksi naisista leipoo miniänleivät... toiset tekevät nyytit jne...

Kankaan kodasta on kehittynyt hyvin suosittu paikka, jossa on ollut mitä merkillisimpiä tapahtumia, ja ihmisiä on käynyt ympäri maailmaa.

Koska kylämme on kuitenkin maatalousvaltainen, paljon riippuu siitä mitä uutta Eu taas tuo tullessaan. Maausko on kuitenkin kova, kyläämme on tänä kesänä raivattu uutta peltoa ainakin 30 hehtaaria. Uskomme, että vasta kolmanneksi viimeiseksi ihminen syömästä lakkaa...

Kauhakorven peltoaukea.
Uskomme kuitenkin, että kylämme ei ole kuolemassa, kylämme imago on ulospäin hyvä, eikä ole häpeä asua Ämmälässä, eikä edes Kauhakorvessa. Olen kuullut huhuja, että muut kylät hieman kadehtivat meitä ja aktiivisuuttamme.